Yksilön työhyvinvointiosaamisella tarkoitamme tietoihin, taitoihin ja tunteisiin liittyvää osaamista, jonka avulla yksilö pystyy edistämään omaa ja parhaimmillaan myös muiden työhyvinvointia. Tietojen ja taitojen ohella tarvitaan sekä halua että sitkeyttä toimia pitkäjänteisesti, sillä osaaminen realisoituu vasta arkipäivän toistuvissa teoissa. Lisäksi osaaminen on kykyä reflektoida, soveltaa tietoa ja mukauttaa omaa toimintaa kulloiseenkin tilanteeseen oli kyse sitten omasta elämäntilanteesta, työtehtävien muuttumisesta taikka senhetkisestä työyhteisöstä ja organisaatiosta. Yksilön työhyvinvointiosaamisen lisäksi tarvitaan työhyvinvointia tukevaa johtamista, yhteisöjä ja organisaatioita.
Työhyvinvointiosaaminen ei ole myötäsyntyistä, vaan aina kehitettävissä olevaa osaamista. Työssä ja työelämässä tapahtuvat muutokset – esimerkiksi digitalisaatio, tekoäly, etä- ja hybridityö – edellyttävät myös aivan uudenlaisen (työ)hyvinvointiosaamisen hankkimista niin yksilöiltä kuin organisaatioiltakin.
Tekoälyn eettinen ja työhyvinvointia tukeva käyttöönotto edellyttää laajaa osaamista niin organisaatiolta kuin yksilöiltäkin. Keskeisimmät osaamisalueet – mukaan lukien työhyvinvointiosaaminen – kuvataan HyväÄly-hankkeessa kehitetyssä organisaation kypsyysmallissa ja yksilön itsearviointityökalussa. Näissä kuvatut esimerkit on laadittu nimenomaan tekoälyä käyttöön ottavia organisaatioita ja niiden henkilöstöä ajatellen. Esimerkkikuvauksia muuntamalla kypsyysmallia ja yksilöarviointia voidaan hyvin hyödyntää myös toisenlaisten töiden ja organisaatioiden yhteydessä.
(Työ)hyvinvointiin (mm. terveys- ja viestintätieteet, psykologia, johtaminen), työelämän muutoksiin (mm. tietojärjestelmät, teknologia) sekä osaamiseen (ml. maturiteettimallit) kytkeytyvä tutkimustieto toimi perustana sille, mitä lopulta sisällytimme työhyvinvointiosaamisen käsitteeseen, millaisiin osa-alueisiin sen erittelimme sekä kuinka kuvasimme osaamista (tai sen puutteita).
Erinomaista, käytännönläheistä tietoa tästä aihepiiristä on tarjolla runsaasti. Organisaatioiden kannattaa hyödyntää etenkin Työterveyslaitoksen, EU-OSHA:n (European Agency for Safety and Health at Work / Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto) ja Tampereen yliopiston Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän verkkosivuja. Työterveydestä, -turvallisuudesta ja –hyvinvoinnista tietoa löytyy lisäksi ILO:n (International Labour Organization), Työturvallisuusliiton ja suomi.fi-palvelu:n verkkosivuilta. Näiden ansiosta HyväÄly-opas tarjoaa lukijoilleen laajan kattauksen linkkejä lähteisiin ja työkaluihin.
Tutustu yksilön työhyvinvoinnin osa-alueisiin ja tasoihin
Yksilön työhyvinvointiosaamisen osa-alueet
Tutustu siihen, mistä yksilön työhyvinvointiosaaminen koostuu ja millaisia tietoja, taitoja, tunteita ja toimintatapoja sen kehittämiseen liittyy.
Yksilön työhyvinvointiosaamisen tasot
Osaamisen tasot auttavat hahmottamaan, miten työhyvinvointiosaaminen voi kehittyä perustason tunnistamisesta kohti soveltamista ja pitkäjänteistä toimintaa.
Yksilön työhyvinvointiosaamisen itsearviointi
Itsearviointi auttaa pohtimaan omia valmiuksia, vahvuuksia ja kehittämiskohteita tekoälyn muokkaamassa työelämässä.
Yksilön työhyvinvointiosaaminen – itsearviointi-työkalu (PDF)
PDF-materiaali tukee yksilön työhyvinvointiosaamisen arviointia ja kehittämistä. Se sopii esimerkiksi oman pohdinnan, perehdytyksen tai työyhteisön keskustelun tueksi.
Työhyvinvoinnin tukeminen esihenkilönä – itsearviointi-työkalu
Esihenkilön itsearviointi tukee työhyvinvoinnin johtamista ja auttaa pohtimaan, miten yksilöiden työhyvinvointiosaamista voidaan vahvistaa arjen työssä.
Materiaalipankki
Materiaalipankista löydät työhyvinvointiin, palautumiseen, ergonomiaan, mielenterveyteen, työkykyyn ja tekoälyn vaikutuksiin liittyviä lähteitä, koulutuksia ja työkaluja.