Organisaation työhyvinvointiosaaminen

Organisaation työhyvinvointiosaaminen tarkoittaa tietoja, taitoja ja toimintatapoja, joiden avulla organisaatio voi tukea työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointia. Tekoälyn käyttöönotto, digitalisaatio sekä etä- ja hybridityö muuttavat työtä, minkä vuoksi työhyvinvointiosaamista on kehitettävä jatkuvasti.

Työhyvinvointiosaaminen ei ole myötäsyntyistä, vaan aina kehitettävissä olevaa osaamista. Organisaation työhyvinvointiosaamisella tarkoitamme tietoihin, taitoihin ja tunteisiin liittyvää osaamista, jonka avulla organisaatio (esimiehet, johtajat, päättäjät) pystyy tukemaan ja edistämään organisaatiossa toimivien yksilöiden ja yhteisöjen työhyvinvointia. Tietojen ja taitojen ohella tarvitaan sekä halua että sitkeyttä toimia pitkäjänteisesti, sillä osaaminen realisoituu vasta arkipäivän toistuvissa teoissa. Lisäksi osaaminen on kykyä reflektoida, soveltaa tietoa ja mukauttaa toimintaa kulloiseenkin tilanteeseen oli kyse sitten toiminnan muuttumisesta, työyhteisöstä taikka organisaatiosta yleisemmin.

Henkilöstössä, työssä ja työelämässä tapahtuvat muutokset, kuten digitalisaatio, tekoäly, etä- ja hybridityö, edellyttävät yhä uudenlaista osaamista aiemman työhyvinvointiosaamisen rinnalle.  Organisaation menestyminen perustuu paljolti siellä toimiviin yksilöihin. Onkin selvää, että organisaation kannattaa nähdä vaivaa työhyvinvointiosaamisensa sekä sen myötä henkilöstönsä osaamisen ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.  

Tekoälyn eettinen ja työhyvinvointia tukeva käyttöönotto edellyttää laajaa osaamista niin organisaatiolta kuin yksilöiltäkin. Keskeisimmät osaamisalueet – mukaan lukien työhyvinvointiosaaminen – kuvataan HyväÄly-hankkeessa kehitetyssä organisaation kypsyysmallissa ja yksilön itsearviointityökalussa. Näissä kuvatut esimerkit on laadittu nimenomaan tekoälyä käyttöön ottavia organisaatioita ja niiden henkilöstöä ajatellen. Esimerkkikuvauksia muuntamalla kypsyysmallia ja yksilöarviointia voidaan hyvin hyödyntää myös toisenlaisten töiden ja organisaatioiden yhteydessä.

(Työ)hyvinvointiin (mm. terveys- ja viestintätieteet, psykologia, johtaminen), työelämän muutoksiin (mm. tietojärjestelmät, teknologia) sekä osaamiseen (ml. maturiteettimallit) kytkeytyvä tutkimustieto toimi perustana sille, mitä lopulta sisällytimme työhyvinvointiosaamisen käsitteeseen, millaisiin osa-alueisiin sen erittelimme sekä kuinka kuvasimme osaamista (tai sen puutteita).

Erinomaista, käytännönläheistä tietoa tästä aihepiiristä on tarjolla runsaasti. Organisaatioiden kannattaa hyödyntää etenkin Työterveyslaitoksen, EU-OSHA:n (European Agency for Safety and Health at Work / Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto) ja Tampereen yliopiston Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän verkkosivuja. Työterveydestä, -turvallisuudesta ja –hyvinvoinnista tietoa löytyy lisäksi ILO:n (International Labour Organization), Työturvallisuusliiton ja suomi.fi-palvelu:n verkkosivuilta. Näiden ansiosta HyväÄly-opas tarjoaa lukijoilleen laajan kattauksen linkkejä lähteisiin ja työkaluihin.