Työyhteisön kehittäminen

Mistä on kyse?

Tekoälyn käyttöönotto on työyhteisössä työn muutos, ei vain uuden välineen hankinta. Siksi sitä kannattaa käsitellä osana työn kehittämistä, johtamista ja työhyvinvointia.

  • Tekoälyn käyttöönotto muuttaa usein työn tekemisen tapoja, yhteistyötä ja osaamisvaatimuksia.
  • Osaamisen itsearvioinnin työpaja on hyvä aloitus, mutta kehittämistä on jatkettava käyttöönoton aikana.
  • Työhyvinvointia kannattaa käsitellä osana käyttöönottoa heti alusta lähtien.
  • Muutoksen hallinta edellyttää jatkuvaa dialogia työn tavoitteista, käytännöistä ja vaikutuksista.
  • Työhyvinvointimalli auttaa nostamaan esiin keskeiset keskusteluteemat ja tekemään muutoksesta hallitumman.

Dialoginen johtaminen

Työhyvinvointia voidaan kehittää parhaiten johtamalla muutosta jatkuvan dialogin kautta. Tällöin huomio ei kohdistu vain siihen, mitä tekoäly osaa, vaan myös siihen, mitä työssä pidetään tärkeänä, mitä halutaan muuttaa ja mitä ei. Tässä oppaassa nostetaan esiin kolme työhyvinvoinnin kannalta keskeistä keskusteluteemaa:      

  1. työntekijöiden kasvava harkinta ja vastuu,
  2. toimenkuvien muovautuminen sekä
  3. ammatti-identiteetin, etiikan ja arvojen muutokset.

Näiden ympärille rakennettu dialogi auttaa työyhteisöä tekemään käyttöönotosta hallitumman. Samalla se luo pohjaa vastuulliselle käytölle ja osaamisen jakamiselle, sekä työhyvinvointiin liittyvien asioiden huomiointiin.      

Työntekijöiden kasvava harkinta ja vastuu

Tekoäly ei useinkaan tule työpaikalle valmiina kokonaisratkaisuna, vaan sen käyttö muotoutuu työn arjessa. Siksi työntekijöiden harkinta, kokemus ja vastuu korostuvat.

  • Erityisesti generatiivista tekoälyä otetaan usein käyttöön työntekijöiden omien kokeilujen kautta.
  • Tekoälyn käyttöä on vaikea ohjeistaa yksityiskohtaisesti etukäteen kaikissa tilanteissa.
  • Myös kapea tekoäly automatisoi tavallisesti vain osan työstä, ei koko tehtävää.
  • Työntekijöille kertyy käytännön tietoa siitä, missä tekoäly toimii ja missä tarvitaan ihmisen arviointia.
  • Tätä kokemustietoa kannattaa hyödyntää organisaation yhteisessä kehittämisessä ja vastuullisen käytön rakentamisessa.

Toimenkuvien muotoutuminen

Tekoälyn käyttöönotto muuttaa usein työnjakoa, prosesseja ja osaamistarpeita. Muutos ei koske vain yksittäisiä tehtäviä, vaan voi ulottua koko työn rakenteeseen.

  • Työtä ja työprosesseja koskevat säännöt voivat muuttua käyttöönoton myötä.
  • Työntekijän rooli voi siirtyä tekemisestä valvontaan, arviointiin tai ohjaamiseen.
  • Työssä tarvittava osaaminen voi muuttua nopeasti, vaikka perustyö säilyisi osin ennallaan.
  • Koko liiketoimintaprosessia voi olla tarpeen arvioida uudelleen, jos tekoäly muuttaa työn kulkua.
  • Muutoksista kannattaa keskustella näkyvästi, jotta uudet käytännöt eivät synny huomaamatta ja ilman yhteistä ymmärrystä.

Ammatti-identiteetti, etiikka ja arvot

Tekoälyn käyttöönotto voi muuttaa käsitystä hyvästä työstä, ammattilaisen roolista ja työn tarkoituksesta. Siksi muutosta ei kannata tarkastella vain tehokkuuden näkökulmasta.

  • Perinteinen tapa tehdä työtä ja tekoälyn avustama tapa voivat poiketa paljon toisistaan.
  • Työyhteisö voi joutua valitsemaan kahden erilaisen toimintatavan välillä.
  • Samalla voi muuttua käsitys siitä, mitä pidetään laadukkaana, vastuullisena tai hyvänä työnä.
  • Muutokseen voi liittyä eettisiä kysymyksiä, jos nopeus, tehokkuus ja harkinta joutuvat jännitteeseen.
  • Näistä kysymyksistä kannattaa keskustella avoimesti, jotta muutos ei jää vain teknologian ehdoilla eteneväksi.

Dialogin merkitys

Pelkkä yleinen keskustelu tekoälystä ei vielä auta työyhteisöä muuttamaan työtä hallitusti. Tarvitaan keskustelua siitä, mitä työssä muuttuu, mitä pitää sopia yhdessä ja miten käyttöönottoa viedään eteenpäin.

  • Kokemusten ja mielipiteiden vaihto on hyödyllistä, mutta se ei yksin riitä.
  • Keskustelua kannattaa suunnata työn tekemisen muutoksiin, ei vain teknologiaan yleensä.
  • Dialogi auttaa tunnistamaan hyötyjä, rajoja, riskejä ja osaamistarpeita käytännön työssä.
  • Esihenkilöillä on keskeinen rooli keskustelun mahdollistajina, vaikka paras käytännön osaaminen olisi työn tekijöillä.
  • Hyvä dialogi tukee sekä vastuullista käyttöönottoa että työn tuottavuuden kehittämistä.

Työhyvinvointiin liittyviä näkökohtia

Tekoäly voi helpottaa osaa työstä, mutta sen käyttöönotto voi samalla lisätä kuormitusta ja epävarmuutta. Siksi työhyvinvointia on tarkasteltava yhdessä työn muotoilun kanssa.

  • Muutos itsessään voi lisätä kuormitusta, vaikka osa työstä helpottuisi.
  • Kuormitus voi kasvaa myös silloin, kun työntekijän tehtävä siirtyy tekemisestä arviointiin ja valvontaan.
  • Työyhteisön tuki ja yhteinen keskustelu ovat tärkeitä muutoksen hallinnassa.
  • Työhyvinvointia kannattaa pohtia samalla, kun työtä ja rooleja muotoillaan uudelleen.
  • Tekoälyn vaikutukset on hyvä sisällyttää myös työhyvinvoinnin seurantaan, kuten kyselyihin ja kehityskeskusteluihin.