Materiaalipankki

Organisaation työhyvinvointiosaaminen tarkoittaa tietoja, taitoja ja toimintatapoja, joiden avulla organisaatio voi tukea työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointia. Tekoälyn käyttöönotto, digitalisaatio sekä etä- ja hybridityö muuttavat työtä, minkä vuoksi työhyvinvointiosaamista on kehitettävä jatkuvasti.

Työhyvinvointiosaaminen ei ole myötäsyntyistä, vaan aina kehitettävissä olevaa osaamista. Organisaation työhyvinvointiosaamisella tarkoitamme tietoihin, taitoihin ja tunteisiin liittyvää osaamista, jonka avulla organisaatio (esimiehet, johtajat, päättäjät) pystyy tukemaan ja edistämään organisaatiossa toimivien yksilöiden ja yhteisöjen työhyvinvointia. Tietojen ja taitojen ohella tarvitaan sekä halua että sitkeyttä toimia pitkäjänteisesti, sillä osaaminen realisoituu vasta arkipäivän toistuvissa teoissa. Lisäksi osaaminen on kykyä reflektoida, soveltaa tietoa ja mukauttaa toimintaa kulloiseenkin tilanteeseen oli kyse sitten toiminnan muuttumisesta, työyhteisöstä taikka organisaatiosta yleisemmin.

Henkilöstössä, työssä ja työelämässä tapahtuvat muutokset, kuten digitalisaatio, tekoäly, etä- ja hybridityö, edellyttävät yhä uudenlaista osaamista aiemman työhyvinvointiosaamisen rinnalle.  Organisaation menestyminen perustuu paljolti siellä toimiviin yksilöihin. Onkin selvää, että organisaation kannattaa nähdä vaivaa työhyvinvointiosaamisensa sekä sen myötä henkilöstönsä osaamisen ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tekoälyn eettinen ja työhyvinvointia tukeva käyttöönotto edellyttää laajaa osaamista niin organisaatiolta kuin yksilöiltäkin. Keskeisimmät osaamisalueet – mukaan lukien työhyvinvointiosaaminen – kuvataan HyväÄly-hankkeessa kehitetyssä organisaation kypsyysmallissa ja yksilön itsearviointityökalussa. Näissä kuvatut esimerkit on laadittu nimenomaan tekoälyä käyttöön ottavia organisaatioita ja niiden henkilöstöä ajatellen. Esimerkkikuvauksia muuntamalla kypsyysmallia ja yksilöarviointia voidaan hyvin hyödyntää myös toisenlaisten töiden ja organisaatioiden yhteydessä.

(Työ)hyvinvointiin (mm. terveys- ja viestintätieteet, psykologia, johtaminen), työelämän muutoksiin (mm. tietojärjestelmät, teknologia) sekä osaamiseen (ml. maturiteettimallit) kytkeytyvä tutkimustieto toimi perustana sille, mitä lopulta sisällytimme työhyvinvointiosaamisen käsitteeseen, millaisiin osa-alueisiin sen erittelimme sekä kuinka kuvasimme osaamista (tai sen puutteita).

Erinomaista, käytännönläheistä tietoa tästä aihepiiristä on tarjolla runsaasti. Organisaatioiden kannattaa hyödyntää etenkin Työterveyslaitoksen, EU-OSHA:n (European Agency for Safety and Health at Work / Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto) ja Tampereen yliopiston Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän verkkosivuja. Työterveydestä, -turvallisuudesta ja –hyvinvoinnista tietoa löytyy lisäksi ILO:n (International Labour Organization), Työturvallisuusliiton ja suomi.fi-palvelu:n verkkosivuilta. Näiden ansiosta HyväÄly-opas tarjoaa lukijoilleen laajan kattauksen linkkejä lähteisiin ja työkaluihin. 

Tutustu alla olevista materiaaleista työhyvinvointiosaamisen keskeisiin osa-alueisiin organisaation näkökulmasta, miten työhyvinvointiosaaminen jäsentyy eri tasoilla organisaatioissa, arvioi organisaation nykytilaa ja tunnista työhyvinvointiosaamisen vahvuuksia sekä kehittämiskohteita.

Tutustu myös PDF-materiaaliin, joka tukee työhyvinvointiosaamisen yhteistä arviointia, esihenkilön rooliin työhyvinvoinnin tukemisessa ja työyhteisön arjen johtamisessa, hyödynnä itsearviointia esihenkilön oman työhyvinvointiosaamisen tarkasteluun tai siirry materiaalipankkiin, josta löydät lisää työhyvinvointia tukevia lähteitä ja materiaaleja.

Työhyvinvointiosaamisen osa-alueet organisaatiossa

Työhyvinvointiosaamisen tasot organisaatiossa

Työhyvinvointiosaamisen yhteisarviointi organisaatiossa

HyväÄly-kypsyysmalli työhyvinvointiosaamisen yhteisarviointiin (PDF)

Esihenkilön työhyvinvointiosaaminen

Työhyvinvoinnin tukeminen esihenkilönä -itsearviointi

Lähteitä

Materiaalipankista löydät työhyvinvointiin, palautumiseen, ergonomiaan, mielenterveyteen, työkykyyn ja tekoälyn vaikutuksiin liittyviä lähteitä, koulutuksia ja työkaluja.

Tutustu siihen, mistä yksilön työhyvinvointiosaaminen koostuu ja millaisia tietoja, taitoja, tunteita ja toimintatapoja sen kehittämiseen liittyy. Osaamisen tasot auttavat hahmottamaan, miten työhyvinvointiosaaminen voi kehittyä perustason tunnistamisesta kohti soveltamista ja pitkäjänteistä toimintaa. Itsearviointi auttaa pohtimaan omia valmiuksia, vahvuuksia ja kehittämiskohteita tekoälyn muokkaamassa työelämässä. PDF-materiaali tukee yksilön työhyvinvointiosaamisen arviointia ja kehittämistä. Se sopii esimerkiksi oman pohdinnan, perehdytyksen tai työyhteisön keskustelun tueksi. Esihenkilön itsearviointi tukee työhyvinvoinnin johtamista ja auttaa pohtimaan, miten yksilöiden työhyvinvointiosaamista voidaan vahvistaa arjen työssä.

Yksilön työhyvinvointiosaamisen osa-alueet

Yksilön työhyvinvointiosaamisen tasot

Yksilön työhyvinvointiosaamisen itsearviointi

Yksilön työhyvinvointiosaaminen – itsearviointi-työkalu (PDF)

Työhyvinvoinnin tukeminen esihenkilönä – itsearviointi-työkalu

Regulaatio-osaaminen auttaa organisaatiota tunnistamaan tekoälyn käyttöön liittyviä vastuita, velvoitteita ja riskienhallinnan tarpeita. Tavoitteena ei ole tehdä jokaisesta lainsäädännön asiantuntijaa, vaan auttaa organisaatiota kysymään oikeita kysymyksiä, dokumentoimaan tekoälyn käyttöä ja ohjaamaan toimintaa vastuullisesti.

Tällä sivulla voit tutustua tekoälyyn liittyvään sääntelyyn, EU:n tekoälysäädökseen, tietosuojaan, tietoturvaan ja regulaatio-osaamista tukeviin materiaaleihin. Voit käyttää sivua lähtöpisteenä, kun organisaatiossa pohditaan, mitä tekoälyratkaisuja käytetään, mitä tietoja niissä käsitellään ja millaisia vastuita käyttöön liittyy.

Materiaalipankista löydät sääntelyyn, tietosuojaan, tekoälysäädökseen, datatalouteen ja tietoturvaan liittyviä lähteitä, koulutuksia ja työkaluja.

Valitse alta teema, josta haluat aloittaa. Osa-alueet auttavat hahmottamaan, millaisia sääntelyyn, tietosuojaan, tietoturvaan ja tekoälyn vastuulliseen käyttöön liittyviä kysymyksiä organisaation kannattaa huomioida.

Tekoälyn käyttöä ohjaavat monet EU-tason säädökset, linjaukset ja periaatteet. Organisaation kannalta olennaista on ymmärtää, että tekoälyyn voi liittyä esimerkiksi tietosuojaa, dataa, digipalveluja, kyberturvallisuutta ja tekoälyjärjestelmiä koskevia vaatimuksia.

Tekoälyn käyttö ei tapahdu sääntelystä irrallaan. Organisaation kannattaa tunnistaa, milloin tekoälyn käyttöön liittyy esimerkiksi henkilötietojen käsittelyä, työntekijöihin tai asiakkaisiin kohdistuvia vaikutuksia, sopimuksia, vastuita tai dokumentointitarpeita.

EU:n tekoälysäädös tuo tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön riskiperusteisen sääntelymallin. Organisaation ensimmäinen tehtävä on hahmottaa, millaista tekoälyä käytetään, mihin tarkoitukseen sitä käytetään ja voiko käyttötapa kuulua erityistä huomiota vaativiin kategorioihin.

Tekoälyn turvallinen käyttö edellyttää selkeitä käytäntöjä. Organisaation on hyvä sopia esimerkiksi, mitä tietoja tekoälypalveluihin saa syöttää, kuka saa käyttää mitäkin työkalua, miten käyttöä ohjeistetaan ja miten riskejä seurataan.

Tutustu regulaatio-osaamisen osa-alueisiin

EU

Laki

Tekoälysäädös (AI Act)

Tietoturva

Lähteitä, koulutuksia ja työkaluja

Tekoälyn eettinen ja työhyvinvointia tukeva käyttö alkaa yhteisistä arvoista, luottamuksesta ja siitä, että tekoälyn vaikutuksia tarkastellaan organisaation, henkilöstön ja laajemman yhteiskunnan näkökulmista. Tällä sivulla nykyiset sisällöt kokoavat yhteen kysymyksiä ja materiaaleja, joiden avulla organisaatio voi pohtia tekoälyn käyttöönottoa ihmislähtöisesti ja vastuullisesti.

Alla olevat teemat auttavat jäsentämään tekoälyn eettistä ja työhyvinvointia tukevaa käyttöä. Kortit ohjaavat sivun nykyisiin sisältöihin, joita voit käyttää keskustelun, työpajan tai organisaation oman kehittämistyön tukena.

Tunnista, millaiset arvot ohjaavat organisaation toimintaa ja miten ne näkyvät tekoälyn käytössä. Tämä auttaa varmistamaan, että tekoälyä ei tarkastella vain tehokkuuden vaan myös vastuullisuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Tekoälyn käyttöönottoa kannattaa tarkastella monesta näkökulmasta. Organisaation, henkilöstön sekä kansalaisten ja yhteiskunnan näkökulmat voivat nostaa esiin erilaisia hyötyjä, huolia ja vastuukysymyksiä.

Tekoälyn käyttöönotto onnistuu paremmin, kun organisaation ja henkilöstön välillä on luottamusta, avointa vuorovaikutusta ja johdonmukaisia toimintatapoja. Luottamus tukee myös muutokseen sitoutumista.

Tekoäly voi muuttaa työn sisältöä, kuormitusta, osaamisvaatimuksia ja kokemusta työn mielekkyydestä. Siksi käyttöönotossa on tärkeää huomioida sekä teknologian että ihmisten erityispiirteet.

Osallisuus tarkoittaa, että henkilöstöllä on mahdollisuus ymmärtää, kysyä, vaikuttaa ja tuoda esiin kokemuksiaan tekoälyn käyttöönotosta. Tämä tukee sekä työhyvinvointia että parempia päätöksiä.

Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää jatkuvaa oppimista. Organisaation kannattaa tunnistaa, millaista osaamista tarvitaan, miten henkilöstöä tuetaan ja miten oppiminen kytketään arjen työhön.

Miten tekoälyn käyttöä kannattaa tarkastella?

Aloita arvosta ja etiikasta

Punnitse tekoälyn mahdollisuuksia ja riskejä

Rakenna luottamusta

Huomioi yksilöt, tekoäly ja työn muutos

Mahdollista aito osallisuus

Mahdollista osaamisen jatkuva kehittäminen

Työhyvinvoinnin tukeminen esihenkilönä – itsearviointi (PDF)

Lähteitä, koulutuksia ja työkaluja