HyväÄly-itsearviossa työhyvinvointiosaamista tarkastellaan kolmesta näkökulmasta. Kukin niistä tuo esiin monitahoisen kokonaisuuden eri puolia. Osaamisalueet eivät kuitenkaan ole toisistaan erillisiä – päinvastoin, työhyvinvointiosaamisessa on kyse paljolti paitsi ihmisten, myös eri osaamisalueiden vuorovaikutuksesta. Lisäksi kyse on organisaation johtamisesta ja toiminnasta. Samalla kun jokaisen kannattaa kehittää omaa osaamistaan, organisaation tehtävänä on luoda työhyvinvointia tukevat olosuhteet, käytänteet ja resurssit.
Osa-alue 1: Fyysiset ja psyykkiset voimavarat
Tällä osaamisella tarkoitamme tietoja, taitoja ja tunteita, jotka liittyvät fyysisestä ja psyykkisestä työhyvinvoinnista huolehtimiseen sekä psykologisen pääoman käyttöön työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kyse on osaamisesta, johon lukeutuu joukko terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä asioita kuten esimerkiksi elintavat (liikunta, lepo, uni, palautuminen, ravitsemus), fyysinen ja psyykkinen terveys, työkyky, elämänhallinta, työ- ja vapaa-ajan tasapaino, ergonomia (ml. affektiivinen, kognitiivinen, informaatio-) ja asenteet (kuten oma-aloitteisuus, yritteliäisyys, toimeliaisuus, vastuuntunto). Lisäksi tähän osa-alueeseen lukeutuvat psykologiseen pääomaan kytkeytyvä osaaminen kuten toiveikkuus, optimismi, sinnikkyys/resilienssi ja itseluottamus (confidence) mukaanlukien pystyvyydentunne (efficasy) ja itsemyötätunto.
Perinteisessä työterveyshuollossa on oltu kiinnostuneita erityisesti yksilön fyysisestä toimintakyvystä, sittemmin yhä enemmän myös psyykkisestä jaksamisesta. Nykyään puhutaan yhä enemmin myös psykologisesta pääomasta, aivojen hyvinvoinnista sekä affektiivisesta, eettisestä ja kognitiivisesta ergonomiasta kuormituksen hillitsemiseksi. Psykologisen pääoman kehittämisestä kiinnostuneiden kannattaa tutustua tämän arviointiin kehitettyyn suomenkieliseen mittariin. “Psykologisen pääoman itsearviointimittari” löytyy teoksesta Pääasia – Organisaation psykologinen pääoma (Ks. Rauhala ym. 2013). Lisäksi kannattaa hyödyntää Tampereen yliopiston Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän verkkosivuja (https://sites.tuni.fi/voimavaratkayttoon/) ja “Voimavarat käyttöön – Miten kehittää psykologista pääomaa?”-julkaisua (ks. Manka ym. 2014).
Osa-alue 2: Viestintä ja sosiaaliset suhteet
Tällä osaamisella tarkoitamme työhyvinvointiin vaikuttavia tietoja, taitoja ja tunteita, jotka liittyvät sosiaalisiin suhteisiin, viestintään, vuorovaikutukseen sekä sosiaalisen pääoman käyttöön ja tuottamiseen työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kyse on osaamisesta, jolla voidaan kehittää ihmissuhteita sekä edesauttaa muiden kanssa toimimista ja kaikkien osapuolten työhyvinvointia. Osa-alueen osaamiseen lukeutuu esimerkiksi taito olla läsnä ja kuunnella, edistää psykologisesti turvallista ilmapiiriä ja luottamusta, yhteisymmärrystä ja yhteenkuuluvuutta, osoittaa suvaitsevaisuutta, arvostusta, kunnioitusta, empatiaa ja huolenpitoa, toimia oikeudenmukaisesti, tarjota, antaa ja vastaanottaa tukea ja kannustusta.
Nykyisessä työelämässä viestintä/vuorovaikutusosaaminen on erittäin keskeisessä osassa. Viestimme jatkuvasti joko sanallisesti tai sanattomasti. Monet meistä käyttävät päivittäin lukuisia eri viestintäkanavia, mutta kuinka valita aina se tarkoituksenmukaisin ja kuinka viestiä haluttuun tavoitteeseen pääsemiseksi? Oman haasteensa tuovat etäpalaverit, etätiimit ja vieraskielinen viestintä. Lähteistä ja materiaalipankista löydät luettavaa viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen kehittämiseksi. Sosiaalisen pääoman kehittämisestä kiinnostuneiden kannattaa tutustua julkaisuun “Yhteisöllisyydellä menestykseen – opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen” (ks. Manka & Larjovuori, 2013).
Osa-alue 3: Työ ja toiminta työympäristössä
Tällä osaamisella tarkoitamme työhyvinvointiin vaikuttavia tietoja, taitoja ja tunteita, jotka liittyvät työhön, työssä toimimiseen sekä organisaation rakenteellisen pääoman käyttöön ja tuottamiseen työhyvinvointia edistävästi. Kyse on osaamisesta, jolla voidaan edesauttaa paitsi omaa, myös koko työyhteisön työhyvinvointia. Osa-alueen osaamiseen lukeutuu esimerkiksi kiinnostus & motivaatio työhön ja siinä kehittymiseen, hallinnan tunne, työtyytyväisyys, merkityksellisyys, työn imu, sitoutuminen (työ, organisaatio), uppoutuminen/flow, riskien tunnistaminen (esim. aivokuormitus), työtä/työssä jaksamista helpottavan rakenteellisen pääoman hyödyntäminen/jakaminen/tuottaminen.
Organisaatiossa koettu reilu ja oikeudenmukainen toiminta synnyttää luottamusta ja sitoutumista. Yksilön toiminta onkin kytköksissä paitsi esihenkilötyöhön, myös organisaatiokulttuuriin. Motivoitunut, osaava ja sitoutunut henkilöstö puolestaan käyttää, tuottaa ja jakaa omaa osaamistaan organisaaton tavoitteiden saavuttamiseksi ja organisaation rakenteellisen pääoman kartuttamiseksi.
Yksilön työhyvinvointiosaamisen itsearviointi-työkalu (PDF)
Yksilön työhyvinvointiosaamisen arviointi (verkossa)
Materiaalipankki
Lähteitä
Horila, Tessa. (2019) Communication Competence in the Workplace. Teoksessa Mikkola, Leena & Valo, Maarit (toim.). Workplace Communication. Routledge, 165-178. [Haettu 14.1.2026] https://www.taylorfrancis.com/books/9780429591419/chapters/10.4324/9780429196881-13
Horila, Tessa. (2025). Shared Communication Competence: Moving Beyond the Individual in Interprofessional Communication. In: Fox, S., McAllum, K., Mikkola, L. (eds) Interprofessional Communication in Health and Social Care. Palgrave Macmillan, Cham. [Haettu 14.1.2026] https://doi.org/10.1007/978-3-031-70106-1_10
Horila, Tessa & Valo, Maarit. (2016). Yhteinen vuorovaikutusosaaminen tiimissä. Prologi, puheviestinnän vuosikirja. 2016, 46–58. [Haettu 14.1.2026] https://doi.org/10.33352/prlg.95912
Huotilainen, Minna & Saarikivi, Katri. Aivot työssä. Otava, 2018. ISBN 978-951-1-31815-6
Manka, Marja-Liisa; Larjovuori, Riitta-Liisa. Yhteisöllisyydellä menestykseen -opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. JAMIT-hanke. Lahti: Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Kuntoutussäätiö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan sosiaalirahasto, 2013. ISBN 978-951-44-9110-8, ISBN 978-951-44-911-5 (pdf) [Haettu 9.1.2026] https://sites.tuni.fi/app/uploads/2020/01/6687097c-yhteisollisyydella-menestykseen.pdf
Manka, Marja-Liisa; Larjovuori, Riitta-Liisa; Heikkilä-Tammi, Kirsi. Voimavarat käyttöön – Miten kehittää psykologista pääomaa? JAMIT-hanke. Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Kuntoutussäätiö, Sosiaali-ja terveysministeriö, Euroopan Sosiaalirahasto. Helsinki, 2014. ISBN 978-951-44-9642-4 (pdf) [Haettu 8.1.2026] https://julkaisut.kuntoutussaatio.fi/wp-content/uploads/Voimavara_kayttoon_-_miten_kehittaa_psykologista_paaomaa.pdf
Manka, Marja-Liisa & Manka, Marjut. Työhyvinvointi. Alma Insights, 2023. ISBN9789521449543
Melin, Harri. Sosiaalisen pääoman merkitys työelämässä. Yhteiskuntapolitiikka 75(2010):5;562-567.
Mäkipeska, Marja; Niemelä, Terttu. Haasteena luottamus: työyhteisön sosiaalinen pääoma ja syvärakenne. Edita, 2005. ISBN 951-37-4376-4
Palautetaidoilla parempaan vuorovaikutukseen. Työterveyslaitos. [Haettu 9.1.2026] https://www.ttl.fi/koulutus/tilauskoulutus/palautetaidoilla-parempaan-vuorovaikutukseen
Puusa, Anu; Reijonen, Helen. (toim.) Aineeton pääoma organisaation voimavarana. UNIpress, 2011. ISBN 978-951-579-390-4
Psykologinen turvallisuus ennen kaikkea. Tilauskoulutus. Työterveyslaitos. [Haettu 8.1.2026] https://www.ttl.fi/koulutus/tilauskoulutus/psykologinen-turvallisuus-ennen-kaikkea
Rakentavan keskustelun pelisäännöt. Erätauko-säätiö. [Haettu 9.1.2026] https://www.eratauko.fi/tyokalu/rakentavan-keskustelun-pelisaannot/
Rauhala, Ilona; Leppänen, Makke; Heikkilä, Annamari. Pääasia – Organisaation psykologinen pääoma. Talentum, 2013. ISBN 978-952-142029-0
Tsupari, Kaisa & Vatanen, Eira. Tekoäly vuorovaikuttaa ja sillä on väliä hyvinvoinnille. Julkaisussa Alamäki, Ari; Wirenius, Katja; Moilanen, Teemu; Leppäniemi, Tiina (toim.) Tekoäly työtä, osaamista ja liiketoimintaa uudistamassa. Haaga-Helia julkaisut 15/2024. s. 93-98. [Haettu 20.1.2026] https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022113198
Työpaikkakiusaaminen. Työterveyslaitos. [Haettu 14.1.2026] https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyopaikkakiusaaminen
Voimavarat käyttöön -verkkosivusto. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä. [Haettu 14.1.2026] https://sites.tuni.fi/voimavaratkayttoon/
Yhteistyön kehittämisen työkalu. Työterveyslaitos. [Haettu 15.1.2026] https://hyvatyo.ttl.fi/mielenterveyden-tyokalupakki/tyokalut/tyopaikan-resilienssityokalusarja/yhteistyon-tyokalu