HyväÄly-kypsyysmallissa organisaation työhyvinvointiosaamista tarkastellaan kolmesta näkökulmasta. Kukin niistä tuo esiin monitahoisen kokonaisuuden eri puolia. Osaamisalueet eivät kuitenkaan ole toisistaan erillisiä – päinvastoin, työhyvinvointiosaamisessa on kyse paljolti paitsi ihmisten, myös eri osaamisalueiden vuorovaikutuksesta. Organisaation osaaminen näkyy etenkin esihenkilötyössä, johtamisessa, viestinnässä ja vuorovaikutuksessa sekä kaikkien päätösvaltaa käyttävien toiminnassa. Osaava organisaatio osoittaa toiminnallaan sitoutumisensa henkilöstöön ja henkilöstön osaamisen kasvattamiseen sekä työhyvinvointia tukevien olosuhteiden, käytänteiden ja resurssien luomiseen. Näin toimiessaan organisaatio paitsi tukee henkilöstönsä työhyvinvointia, saa käyttöönsä henkilöstön ja tiimien parhaan osaamisen organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi.
Osa-alue 1: Voimavarat ja psykologinen pääoma
Voimavaroilla ja psykologisella pääomalla tarkoitamme organisaation kykyä tukea henkilöstön fyysistä ja psyykkistä työhyvinvointia joko suoraan tai välillisesti. Työhyvinvointiosaamista tulee olla kaikilla – sitä ei voi ulkoistaa työterveyshuollolle eikä rajata vain yksilön fyysiseen toiminta/työkykyyn. Nykyisessä työelämässä kyse on yhä enemmän myös psyykkisestä jaksamisesta sekä työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Fyysisen ergonomian rinnalla onkin syytä huomioida affektiivinen-, kognitiivinen- ja informaatioergonomia. Tärkeäksi on havaittu myös psykologinen pääoma. Se ilmenee etenkin toiveikkuutena, optimismina, sinnikyytenä/resilienssinä ja itseluottamuksena. Organisaatio voi ilmentää ja kasvattaa näitä omalla toiminnallaan. Yksilöiden voimavaroja ja psykologista pääomaa tukemalla organisaatio voi kasvattaa esimerkiksi henkilöstön pystyvyyden tunnetta, toimeliaisuutta, oma-aloitteisuutta ja vastuunottoa kuten myös itsemyötätuntoa. Toisaalta, puutteellisella työhyvinvointiosaamisella se voi myös murentaa näitä kaikkia ja heikentää sen myötä organisaation mahdollisuuksia omien tavoitteidensa saavuttamiseen.
Organisaation psykologisen pääoman kehittämisestä kiinnostuneiden kannattaa tutustua nimenomaan tämän arviointiin kehitettyyn suomenkieliseen mittariin. “Psykologisen pääoman itsearviointimittari” löytyy teoksesta Pääasia – Organisaation psykologinen pääoma (Ks. Rauhala ym. 2013). Psykologisen pääoman kehittämisessä kannattaa hyödyntää Tampereen yliopiston Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän verkkosivuja (https://sites.tuni.fi/voimavaratkayttoon/) ja “Voimavarat käyttöön – Miten kehittää psykologista pääomaa?”-julkaisua (ks. Manka ym. 2014).
Osa-alue 2: Viestintä ja sosiaalinen pääoma
Viestinnällä ja sosiaalisella pääomalla tarkoitamme organisaation kykyä viestiä tarkoituksenmukaisesti sekä tukea ja tuottaa henkilöstönsä viestintä/vuorovaikutusosaamista ja sosiaalista pääomaa. Sekä organisaation että henkilöstön kannalta olisi hyödyllistä panostaa läsnäoloon, psykologiseen turvallisuuteen, kuuntelemiseen, kannustukseen, empatiaan, huolenpitoon, tuen tarjoamiseen ja vastaanottamiseen, oikeuden- ja johdonmukaisuuteen kuten myös suvaitsevaiseen ilmapiiriin, osallisuuteen, vastavuoroisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen.
Organisaation viestintää ja viestintä/vuorovaikutusosaamista voidaan tarkastella paitsi itse organisaation ja yksilöiden (esihenkilöt, henkilöstö) osalta, myös yhteisen osaamisen ja yhdessä tuottamisen kannalta, oli kyse sitten työpareista, tiimeistä tai laajemmista työyhteisöistä. Organisaatiokulttuurilla ja esihenkilötyöllä voidaan vaikuttaa siihen, millaiseksi nämä muodostuvat. Sekä yksilön osaaminen että yhdessä tuotettava ja kehitettävä, jaettu viestintäosaaminen(shared communication competence, Ks. Horila, 2019 ja 2025), on merkityksellistä osaamista, jolla voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin.
Myös organisaation sosiaalista pääomaa voidaan tarkastella toisaalta yksilöiden (esihenkilöt, henkilöstö) osaamisena, toisaalta yhdessä tuotettuna. Sosiaalisen pääoman kannalta keskeistä on esimerkiksi toisten arvostus ja kunnioitus, yhteiset arvot ja normit sekä keskinäinen luottamus. Organisaation sosiaalisen pääoman kehittämisestä kiinnostuneiden kannattaa tutustua julkaisuun “Yhteisöllisyydellä menestykseen – opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen” (ks. Manka & Larjovuori, 2013).
Osa-alue 3: Työskentely ja rakenteellinen pääoma
Työskentelyllä ja rakenteellisella pääomallalla tarkoitamme mm. organisaation kulttuuria, työympäristöä, järjestelmiä, prosesseja, työkaluja ja toimintatapoja. Esimerkiksi tuotetut, dokumentoidut ja jaetut tiedot vaikkapa työprosesseista sekä se, miten organisaatiossa on tapana toimia ja tehdä työtä (käytännöt) kertovat niin rakenteellisesta pääomasta kuin myös sen puutteista. Tiedon ja toiminnan ohella organisaation arvot, normit ja tunneilmasto/työilmapiiri ilmentävät rakenteellisen pääoman ominaislaatua.
Rakenteellista pääomaa voidaan vaalia, uudistaa ja kasvattaa osaavalla esihenkilötyöllä ja johtamisella. Reilu, oikeuden- ja johdonmukainen toiminta, joustavuus, vaikuttamismahdollisuudet sekä eettinen ja läpinäkyvä toiminta ovat omiaan synnyttämään luottamusta, sitoutumista ja halua kehittyä. Parhaimmillaan myös motivoitunut, osaava ja sitoutunut henkilöstö käyttää, tuottaa ja jakaa niin omaa osaamistaan kuin myös rakenteellista pääomaa organisaaton tavoitteiden saavuttamiseksi.
Materiaalipankki
Lähteitä, koulutuksia ja työkaluja
Lin, Chieh-Peng. To Share or Not to Share: Modeling Tacit Knowledge Sharing, Its Mediators and Antecedents. Journal of Business Ethics, Vol. 70, No. 4 (Feb., 2007), pp. 411-428. https://www.jstor.org/stable/25075304
Manka, Marja-Liisa; Larjovuori, Riitta-Liisa; Heikkilä-Tammi, Kirsi. Voimavarat käyttöön – Miten kehittää psykologista pääomaa? JAMIT-hanke. Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Kuntoutussäätiö, Sosiaali-ja terveysministeriö, Euroopan Sosiaalirahasto. Helsinki, 2014. ISBN 978-951-44-9642-4 (pdf) [Haettu 8.1.2026] https://julkaisut.kuntoutussaatio.fi/wp-content/uploads/Voimavara_kayttoon_-_miten_kehittaa_psykologista_paaomaa.pdf
Manka, Marja-Liisa & Manka, Marjut. Työhyvinvointi. Alma Insights, 2023. ISBN9789521449543
Melin, Harri. Sosiaalisen pääoman merkitys työelämässä. Yhteiskuntapolitiikka 75(2010):5;562-567.
Paalumäki, Anni. Organisaatiokulttuuri aineettoman pääoman osatekijänä. Teoksessa Puusa, Anu; Reijonen, Helen (toim.) Aineeton pääoma organisaation voimavarana. 316-332. Unipress cop, 2011.ISBN: 978-951-579-390-4
Puusa, Anu; Reijonen, Helen. (toim.) Aineeton pääoma organisaation voimavarana. UNIpress, 2011. ISBN 978-951-579-390-4
Rauhala, Ilona; Leppänen, Makke; Heikkilä, Annamari. Pääasia – Organisaation psykologinen pääoma. Talentum, 2013. ISBN 978-952-142029-0
Voimavarat käyttöön -verkkosivusto. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä. [Haettu 14.1.2026] https://sites.tuni.fi/voimavaratkayttoon/